The Vermo Weekend - Part I (ohjasajoluokkaan valmistautuminen)

Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty - tai jotain

Kansallinen Poninäyttely Vermon raviradalla häämötti kalenterissa kohdassa 18. ja 19. elokuuta. Olen ollut siellä Gamillan kanssa aiemminkin, voisi jo melkein puhua perinteestä meillä. Viime vuosi jäi väliin, joten nyt oli ihan pakko päästä taas! Vermon näyttelyssä on aina tosi kivaa, siellä on hyvä tunnelma ja se on hyvin järjestetty. Tykkään siitä, että Vermossa kaikki tuntuu puhaltavan yhteen hiileen. Siellä neuvotaan ja autetaan. Paikka on upea ja puitteet hyvät. Ja tietenkin se, että paikalla on paljon poneja, lähes 500, on jo oma lukunsa.

Aiemmin olen osallistunut Vermossa Gamin kanssa näyttelyluokkiin sekä Hippoksen kehään. Tänä vuonna ajattelin kokeilla jotain uutta. Siksipä ilmoitin itseni Gamin kanssa ohjasajoluokkaan ja Sannin ja Gamin ratsastusluokkaan. Ja ei kun treenaamaan!

Ohjasajoa reenaamassa

Näyttelymeiningit on meille Gamillan kanssa jo niin tuttua hommaa, ettei meidän tarvitse niitä oikeastaan enää treenata. Heinäkuun alun Hovin ratsutilan Show- ja myyntinäyttely toimi meillä näyttelykertauksena.  Ohjasajossa sen sijaan emme ole ikinä kisanneet (kumpikaan!), joten sitä oli tietenkin treenattava.

Olen opettanut Gamillalle ohjasajon noin vuosi sitten, kun se asui vielä Hovin ratsutilalla. Halusin kokeilla sen kanssa jotain uutta ja toisaalta mielessä siinsi - ja siintää edelleen - ajaminen sen kanssa kärryillä. Meidän aiempia ohjasajoon liittyviä postauksia voi lukea tästä.

Yllä olevassa videossa treenaan ohjasajoa Gamin kanssa uudella ohjasajovyöllä nykyisellä tallillamme Laukon Equitailissä. Vanha vyömme oli kerta kaikkiaan sopimaton kapistus hommaan. Se oli vanha ja ruma mitäliemateriaalia oleva juoksutusvyö, joka ravissa ja etenkin laukassa kierähti ponin vatsan alle. Eihän sellaisen kanssa voi Vermoon lähteä brittituomarin (Pat Renwick) silmien eteen! Ostin tämän nykyisen Hööksiltä. En sitä kuitenkaan pelkästään tämän yhden kisan takia ostanut. Treenaan Gamin kanssa muutenkin maastakäsin ohjasajaen koulujuttuja. Ja tästä tulee joskus aikoinaan Gamin varsan opetusväline..Eli yllä olevassa videossa meillä on uusi ohjasajovyö eka kertaa testikäytössä. Vyö on ruskeaa laadukasta nahkaa ja tuntui heti paljon paremmalta kuin entinen vyö. Se pysyi myös hyvin paikoillaan tynnyriponilla. Hyvä ostos siis!

Gamin kanssa ohjasajo ravissa on hyvää kuntoilua. Monasti kyllä teen niin, että seison vähän sivulla jolloin pääsee vähemmällä juoksemisella, mutten tiedä onko se kisoissa sallittua.

Videokaappauskuvia ohjasajotreenistä. Kuten kuvasta näkyy, meillä ei ole vielä kenttää. Tulossa on..

Dementikko opettelee rataa..eli ohjasajoluokan opettelua

Ohjasajoluokan säännöt ja radan voit katsoa Vermon poninäyttelysivuilta. Tiivistäen voin kertoa, että radassa on

- pysähdys, terveys (alussa ja lopussa)
- käyntiä
- ravia
- pääty-ympyrät ravissa

Eli ei mitään kovin vaikeaa. MUTTA: ohjasajaminen isolla ponilla, jolla on isot askelet ei ole niin helppoa miltä se näyttää. Settiksen kanssahan voit itse kävellä kun poni ravaa. Gamillan kanssa se ei onnistu vaan minun on  juostava. Ja juoskaapa kädet ylhäällä JA ohjastuntuma säilyttäen! Plus minä hatarapää inhoan ratojen opettelua. Radat on minulle jonkinlainen ongelma. Keskityn niin hevoseen ja ratsastukseen (tai ajamiseen), että kaikki muu katoaa ympäriltäni. Ja myös päästäni.  

Vermon ohjasajoluokan rata kaikessa yksinkertaisuudessaan

Ohjasajoluokassa tulisi olemaan sekä yhteis- että yksilöosuus. Yhteisosuus ei tulisi olemaan meille ongelma. Gamilla on aina toiminut hyvin porukassa. Sitä ei juuri haittaa, vaikka muita tulee kentälle tai lähtee sieltä pois. Tai menee ohi. Tai oikeastaan mitä tahansa.

Yksilöosuutta varten harjoittelin rataa läpi muistaakseni kolmena kertana, joka kerta useamman toiston. Gamilla tuntui ihan hyvältä. Ötökät ja minun muistini tuntuivat olevan suurin riesa tässä hommassa. Pysähdykset ovat vielä vähän keskeneräisiä ja paikallaan seisominen on haastavaa, mutta siitä huolimatta lähtin lepposin mielin kokeilemaan ohjasajoluokkaa. En siis ajatellut missään vaiheessa, että meidän pitäisi se voittaa. Elämäni ei millään lailla menisi radaltaan, vaikka tulisimme vikoiksi. Minulle riittäisi, että a) muistan radan (paha!), b) Gamilla olisi rento ja rauhallinen c) että menisimme oman tämänhetkisen tasomme mukaisesti. Ratsastusluokka olisi tänä vuonna meille tärkein juttu Vermossa. Mutta ohjasajoluokkia ei Suomessa juuri ole, joten olihan tämä tilaisuus käytettävä, kun sellainen eteen tuli.  Ohjasajoluokka olisi myös mainiota treeniä ratsastuskisoja varten. Tämä jos mikä vaatii ponilta rauhallisuutta. Ohjasajossa hevosen on oltava hyvin kuulolla. Myös Gamillan kaltaiselle vähän epävarmalle hevoselle ohjasajo on erinomaista treeniä, sillä siinä sen on uskallettava mennä ihmisen edellä kuitenkin ohjastajan määräämään suuntaan ja halutulla vauhdilla. Suosittelenkin ohjasajoa kaikille hevosille ja poneille ikään katsomatta. Se on myös kivaa vaihtelua ratsastukselle. Ja hepat näyttävät tykkäävän siitä.

Tämä ohjasajoluokkaan valmistautumisesta. Seuraavaksi kerron miten valmistauduimme Sannin ja Gamillan kanssa Vermon näyttelyn ratsastusluokkaan - brittiläiseen sellaiseen.

ps. Laittakaa ihmeessä kommentteja, kysykää ja ehdottakaa aiheita ettei tämä mene ihan yksinpuheluksi! 

Hovin ratsutilan Show- ja myyntinäyttely

Vanhalle kotitallille näyttelyyn

Minä hatarapää unohdin lähettää tämän postauksen näyttelyn jälkeen kuten piti, mutta laitanpa sen nyt näin jälkikäteen.

2.7. koitti päivä, jota me entiset Hovin ratsutilan kävijät olimme valmistelleet pitkään ja hartaasti. Järjestimme nimittäin porukalla Show-ja myyntinäyttelyn, jossa oli näyttelyluokat kaikille roduille (ja myös sekarotuisille hevosille ja poneille) ja jossa samalla oli esillä Hovin ratsutilan myytävänä olevat hevoset. Itse olin tehnyt paljon hommia näyttelyn eteen ja vastannut muunmuassa näyttelyluettelosta ja tapahtuman mainostamisesta. Olikin aivan mahtava palkinto meille talkoolaisille, että näyttely onnistui kaikin tavoin yli odotusten ja yleisöä tuli runsaasti paikalle. Sää oli mahtava mikä osaltaan teki tapahtumasta onnistuneen.

Näyttelyvalmistelut vanhan kaavan mukaan

Tein tälläkin kertaa näyttelyvalmistelut kuten yleensäkin eli edellisenä iltana pesin ponin. Tällä kertaa oli Sanni apuna. Letitimme hännän ja harjan. Käytän kumilenkkejä. Olen toistaiseksi tyytynyt pitämään niitä riittävän hyvinä enkä ole lähtenyt ompelemaan lettejä. Ehkä joskus kokeilen ompelemistakin. Häntään laitoimme pistelin suojaksi. Tosin jouduimme kuitenkin tekemään häntäletin vielä näyttelypaikalla uudelleen..Yöksi ponille laitettiin loimi päälle suojaamaan likaantumiselta ja karsinan oveen lappu, ettei ponia saa viedä aamulla ulos ettei se likaa itseään.

Näyttelypäivän aamuna olimme Sannin kanssa ajoissa tallilla valmiina lastaamaan ponia ja tavaroita. Koska olimme molemmat näyttelyissä myös toimihenkilöinä, piti meidän ehtiä näyttelypaikalle jo ennen kanslian aukeamista.

Lastaaminen ei mennyt ihan yhtä sujuvasti mitä se on viime aikoina mennyt. Tosin se ei tullut yllätyksenä. Osasin odottaa pientä haastavuutta uudelle tallille muuton vuoksi. Gamilla kun on nyt kovasti huudellut kaverinsa Margen perään aina kun on ollut siitä erossa. Pientä huutelua tulikin heti lastaamisen alussa. Tein lastaamisessa käyttämäni normijutut eli pyrin pitämään ponin jalat liikkeellä ettei se jämähdä sillalle. Sen oli mentävä joko eteen tai peruutettava mutta paikalleen ei saa jumiutua.  Muutaman kerran jouduin peruuttamaan ponia, mutta lopulta lastaus lähti etenemään ja poni päätti tulla traileriin. Ehdin kyllä jo vähän pelästyä, että meiltä jää koko näyttelyreissu väliin. Jouduin kokoamaan itseni, sillä jo alan ajatella ettei lastaus onnistu, se ei varmasti myöskään onnistu! No loppu hyvin kaikki hyvin. Pääsimme matkaan. Ajomatka oli vain vartin verran. Gamilla oli kovasti ihmeissään kun tulimme vanhalle kotitallille, josta olimme kuukausi sitten muuttaneet. Vielä kun viereiseen karsinaan oli laitettu sen vanha tarhakaveri Repe, oli tässä kaikessä ilmeisesti vähän liikaa ponin päälle ja se oli karsinassa melko levoton. Poni rauhottui selvästi kun lopulta pääsimme itse asiaan eli näyttelykehään. Näyttelyjutut ovat sille tuttu juttu ja se käyttäytyi kehässä oikein hyvin.

"Hopee ei oo häpee"

Gamilla sijoittui luokassaan toiseksi mihin olin ihan tyytyväinen. Olin suoraan sanottuna helpottunut, ettemme voittaneet, sillä olin todella kuuma ja kentällä oli hirvittävästi ötököitä. Lisäksi olin itse nukkunut edellisenä vain muutaman tunnin, joten olin aika puhki. En jaksanut oikein juosta kehässä joten Gamilla ei siksi esittänyt parasta mahdollista ravia. Mutta ihan hyvät arvostelut saimme ja meillä oli KIVAA, mikä on tärkeintä. Tämä oli kuitenkin epävirallinen näyttely, joten sikäli sillä ei meille hirvittävästi merkitystä ollut. Kunhan nyt pääsimme mukaan oman ex-tallimme jäähyväismittelöihin :)     

Valmiina traileriin lastattavaksi!
kuva: Sanni

Traikussa! Ja näyttelymatka alkaa! 

Häntäletti vielä ok ja paketissa! Tietysti se piti perillä hinkata karsinassa niin, että Sanni sai letittää sen uusiksi. Sama juttu uuden loimen kanssa: tässä vaiheessa vielä puhdas, karsinassa ei enää niin puhdas - eli pesuun meni!

Kehässä arvosteltavana. Gami tietää nämä hommat jo hyvin. 

Kehässä

Poseerausta kehän jälkeen

Iso-Gee ja Sanni

Neten muutto ja Gamillan kylpyläilta

Helatorstai alkoi suvin Nette-tamman lastauksella ja kuljetuksella uuteen kotiinsa Tampereen Kämmenniemeen. Kuljetus meni ihan hyvin, vaikka Nette ei tietääksemme ole traikussa ennen kulkenut. Väki tallilla vähenee, yksi kerrallaan hevoset ja ihmiset muuttavat uusille talleille. Haikeaa! Meillä on ollut valtavan ihana porukka, jota tulee ikävä. Toivottavasti yhteydenpito välillämme jatkuu. Tämä ero vain on väistämätöntä, koska Hovin ratsutilan toiminta tässä muodossaan loppuu. Muutettava on! Miten paljon muistoja näihin 7 vuoteen mahtuukaan. Niistä voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan. Pitää vain ajatella, että yhden loppu on jonkin uuden alku. Uusia seikkailuja ja hevos- ja ihmistuttavuuksia on varmasti luvassa itse kullakin uusilla talleilla.

Neten kivalta uudelta kotitallilta löytyi hevoskavereiden lisäksi tällaisia bonusylläreitä! Meidän ekaluokkalainen Kukka-Maaria piti niistä kovasti ja olisi halunnut viedä ne kotiin..

 

 

 

 

 

 

 

..ja toinen kavereista olisikin ollut valmis lähtemään ainakin pikku ajelulle.

Mutta nyt muuttohaikeudesta iloisempiin asioihin. Nyt on nimittäin jo niin lämpimät kelit, että päätin pestä talven pölyt ja ravat Gamillasta pois. Gamilla saikin oikein kunnon vaahtopesun Helatorstain kunniaksi. Yleensä pesen Gamillan näin keväällä kunnolla ja lisäksi ennen näyttelyitä. Muuten suoritan pesut tarpeen mukaan, kuitenkin harvakseltaan.

Ennen pesua kävimme pikku kävelyllä, jotta Gamillan olisi mukavampi seistä pesutilassa paikallaan. Ei sillä etteikö se seisoisi jo ihan hyvin aloillaan. En edes pidä sitä kiinni vaan laitan köyden maahan, josta se tietää että sen tulee seistä siinä johon sen jätän. Pesutila nykyisellä tallillamme vaan on hyvin matala ja Gamilla on kerran pelästyessään jotakin lyönyt päänsä kattoon. Siksi siltä on vienyt vähän aikaa tottua seisomaan pesutilassa rentona. Nyt se sujuu jo melko hyvin.

Pappilan pihalla alkavan kesän vihreää herkkua maistelemassa..

..ja samaa ihanuutta löytyi tallille johtavalta tieltäkin

 

Käytän pesuun Cavalorin tuotteita, koska olen havainnut niiden olevan laadukkaita. Minulle tulee jostain syistä esimerkiksi halvoista koirashampoista kutinaa, joten senkin vuoksi haluan käyttää laadukkaita eläintenhoitotuotteita. Pesin Gamillan ensin Cavalor Hygienic Wash'illa, joka puhdistaa ihon ja tuhoaa bakteereita, viruksia ja hometta. Toisella pesukierroksella sekä häntään käytin Cavalor Equi Wash -shampoota. Kumpikaan ei aiheuta minulle ihon kutinaa, joten uskon niiden olevan hyviä myös hevosen iholle.

Gamillan kylpyläilta. Höyry nousee ja pesijä on vähintään yhtä märkä kuin pestävä. Kumisaappaat on ihan must varustus tässä hommassa. Onneksi muistin ottaa ne mukaan.

 
Pesun jälkeen kävimme vielä pikku kuivatuskävelyllä, jonka jälkeen kuivattelin Gamillan tallissa. Siistin sen vuohiskarvoja ja leikkaisi hännän päästä epäsiistit pois. Harjaan ja häntään käytin nytkin Cavalor Star Shinea, jota käytän muutenkin lähes päivittäin etenkin sen jouhiin mutta toisinaan myös karvaan. Valmis!  

Pesun jälkeen pienellä kuivatuskävelyllä

Puhdasta tuli! Nyt on mukava syödä iltaheinät ja käydä nukkumaan. Tallissa oli jo ihanan rauhallista, muut hevoset mutustelivat vielä viimeisiä heiniään ja päristelivät rentoina.

Talven muistelua ja kesäsuunnitelmia!

Tällä kertaa minulla on vain kännykkäkamerakuvia blogiin laitettavaksi. Kevään ja kesän mittaan otan kyllä taas oikean kamerani mukaan tallille, jotta saan kunnon kuvia! Nyt mennään näillä.

Kevät alkaa olla siinä vaiheessa, että on aika tosissaan suunnitella kesää - hevoskesää! Ihana kun on kuiva kenttä ja hepalla kesäpopot jalassa! Olin jo kauan odottanut, että päästään jäästä ja lätäköistä eroon ja nyt se on totisinta totta.

Gamilla toukokuussa 2012 koulutreenailun jälkeen

Ihanaa, kenttä on kuiva! (Piti tämä ihanuus ikuistaa oikein satulasta käsin, hih) 

Sanni ratsastaa ilman satulaa Gamillalla toukokuussa 2012. Hienot <3

Edessä pesu..

Ihan ensimmäiseksi pitäisi pestä poni. Siihen ei taida yksi pesukerta riittää. Luulen, että ainakin pari pesua tarvitaan, jotta päästään edes suurimmista talven pölyistä ja kurasta eroon. Jos ensi viikolla on kohtuu hyvät kelit, laitan kumisaappaat jalkaan ja ryhdyn tuumasta toimeen. Gamillan kaappi ja varusteet täytyy myös puunata viimeisen päälle kuntoon, mutta sehän on ikuisesta ponitytöstä vaan mukavaa hommaa! Traileriin on jo vaihdettu kesärenkaat ja se on pesty niin ulkoa kuin sisältäkin.

.. ja laihdutus

Pesun lisäksi toinen, vähän laajempi operaatio, olisi ponin painon pudottaminen. Jonkun verran Gamilla onkin jo hoikistunut, mutta vielä on matkaa näyttelykuntoon. Tietysti - ja ennen kaikkea - tässä painavat myös terveyskysymykset. Vaan minkäs teet, kun on kyseessä arabin ja ponin yhdistelmä - molemmat kun ovat tunnetusti hyviä rehunkäyttäjiä! Heinämäärän olen nyt hilannut niin alas kuin suinkin. Tästä en oikein enää uskaltaisi laskea.

Gamilla on kyllä saanut liikuntaa koko talven ajan mielestäni kohtuullisen paljonkin, vaikka aina en ole kovin aktiivisesti ratsastanut. Olemme tehneet paljon muutakin kuten pitkiä kävelyretkiä lumessa kahlaten, lumihankijuoksutusta ja ohjasajoa. Nyt vaan jatketaan tällä heinämäärällä ja lisätyllä liikunnalla mukaanlukien runsaampi ratsastus ja toivotaan, että poni saavuttaa solakammat mitat. Mitään silakkaa siitä ei saa eikä pidäkään saada, sillä se on rungoltaan leveä.

Sannin pikkusisko Susanna kävi ratsastamassa Gamillaa. Katsokaa miten tyytyväisen näköinen poni on!

Susanna ja Gamilla

Centered riding -kurssi, näyttelyitä, ratsastuskisoja, oma kurssi..

Kesäkausi alkaakin sitten todella mielenkiintoisella tavalla. Nyt kun Piet Nibbelinkin Deepening-koulutus on osaltani suoritettu, ajattelin ilmoittautui Judy Cross-Strehlken CR-kurssille Parvelan hevostilalle Orivedelle. Judy on yhdysvaltalainen tason 4 CR-valmentaja ja ratsastanut USA:n olympiajoukkueessa. Hävettäää jo valmiiksi.. Kurssi pidetään heti kesäkuun alussa ja osallistun sinne Gamillan kanssa. Eli pitkästä aikaa lähdemme Gamillan kanssa reissuun, jännää! Odotan kovasti tuota kurssia ja toivon samalla, että Gamilla jaksaa olla siellä rento ja rauhallinen - ja minä myös..


Seuraava varma kalenterimerkintä onkin sitten heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina tallillamme Hovin ratsutilalla pidettävä Show-ja myyntinäyttely, jota järjestämme tallin ja talliporukan kanssa yhteistuumin. Tervetuloa vaan kaikki rotuun tai rodottomuuteen katsomatta mukaan! Olemme saaneet hienot tuomarit arvostelemaan hevosia. Håkan Wahlman on Ratsujalostusliiton puheenjohtaja ja Erik Björksten puolestaan Suomen arabihevosyhdistyksen kunniajäsen. Itse esitän Gamillan näyttelyssä luultavasti sekä arabiristeytys- että poniluokissa. Lisäksi minulla on näyttelyssä kuvauspiste, jossa näyttelyssä olevat hevoset voi kuvauttaa. Tervetuloa!

Elokuussa vien Gamillan taas vuoden tauon jälkeen Vermon kansalliseen poninäyttelyyn. Gamilla osallistuu tietysti itse näyttelykehään, mutta sen lisäksi aion ensi kertaa ilmoittaa sen myös ohjasajo- ja riding class- luokkiin. Luottoratsastajamme Sanni on luvannut ratsastaa Gamillan tuossa ratsastusluokassa.  Kyseessä on englantilainen ratsastusluokka. Pienille ja isoille poneille on omat luokat. Suoritus koostuu ryhmä- ja yhteisosuudesta. Odotan tätäkin kovasti! Tuota ennen voisi olla hyvä käydä parit pikku koulukisat.

Kevätkampaus :)

Omista kuulumisistani sen verran, että alan toimia Hippoksen tuomariaspiranttina tästä kesästä alkaen. Tarkoituksenani on, kuinkas muuten, erikoistua isoihin ponirotuihin. Homma alkaa 27.5 luentopäivällä Ypäjän Hevosopiston Kasvattajapäivillä. Yritän muistaa kirjoitella tästä lisää blogissani jahka homma lähtee käyntiin. Toukokuussa pidän myös yhden oman, päivän mittaisen hevostaitokurssin Tampereella.






ps. Päivitin lastausharjoittelua - postauksen iloisella uutisella! 


Lopuksi muutama kuvamuisto talvelta!

Jonoon järjesty! Kukka-Maaria 7 vuotta keppareineen kanssamme kävelyllä.

Oli minkälainen keli tahansa niin tallille on päästävä!

Sanni ja Gamilla satulatta ratsastuksen jälkeen

Hauskaakin hauskempi maastoilureissu lumisessa(!) metsässä. Minä olin kävellen henkisenä tukeva vasta vähän maastoilleelle Gamillalle. Sanni sai jokaisesta puusta lumet niskaansa ja oli läpimärkä kotiin päästyään. Mutta todella hauskaa oli!

Ohjasajoharjoittelua hangessa auringonlaskun aikaan. Elämän tähtihetkiä! 

Kaunis kauniina talvipäivänä

tammikuu 2011

Mikä siinä onkin, että näiden sivujen päivittämiseen on niin kovin vaikea löytää aikaa.. Viime päivityksestä on kulunut anteeksiantamattoman kauan. Paljon on tapahtunut, etupäässä ihan positiivisia asioita. Tamma on hyvässä kunnossa. Ilmeisesti minua on onnekseni siunattu varsin terveellä ja ei-onnettomuusalttiilla yksilöllä *kop kop*.

Gamilla asustelee täysihoidossa Hovin ratsutilalla Vesilahdessa. Tallin hevosista iso osa on arabeja ja kyseistä rotua edustavat myös Gamillan tarhakaverit tamma Marke (Marqueza) ja Repe (Ziryab).
Olen raskaana ja tein teki raskaaksi tultuani päätöksen, etten ratsasta ennen synnytystä. Tuntui helpommalta tehdä täyskieltäytyminen kuin lähteä aina arpomaan millä hevosella ja missä tilanteessa on turvallista ratsastaa. Näin ollen kiipeän seuraavan kerran Gamillan selkään vasta huhtikuussa.
Kaipaan kovasti satulaan ja välillä on tehnyt vähän tiukkaa olla ratsastamatta. Toisaalta olen ratsastanut niin kauan ja tulen ratsastamaan tästä eteenpäinkin, ettei tällainen tauko ole maailmanlopun asia. Olen joutunut olemaan potilaana ja useampia kertoja sairaalassakin raskausaikanani. Näin ollen syksyllä ja alkutalvesta oli pitkiäkin taukoja, etten päässyt tallille ollenkaan. Onneksi Gamilla on suuressa tarhassa, jossa se pääsee liikkumaan eikä sitä tarvitse ns. pakkoliikuttaa. Se on pärjännyt vallan mainiosti pitkilläkin ratsastustauoilla.

Olen onnekseni löytänyt Gamillalle sopivan ja luotettavan ratsastajan. Sanni käy aina silloin tällöin ratsastamassa Gamillalla kun omalta hevoseltaan ehtii. "Valitsin" Sannin ihan siitä syystä, että hän on rauhallinen eikä menetä malttiaan. Sanni on myös ratsastanut luonteikkaillakin ponituksilla paljon, joten tiesin yhteistyön sujuvan. Minulta on kysytty useasti, miksen ole laittanut Gamillaa ammattiratsuttajalle raskauteni ajaksi. Syitä on monia. Olen kevyen, pehmeän tyylin äänenkannattaja ja minulle tietynlainen hevosen käsittely on tärkeä asia. Koska en ole sattunut törmäämään klassisen tyylin ratsuttajaan näillä main enkä ole sellaista aktiivisesti etsinytkään, olen tehnyt tämän ratkaisun. En ole myöskään halunnut lähettää Gamillaa pois "kotoa". Koen sen olevan perheenjäsen ja haluan olla sen kanssa tekemisissä mahdollisimman paljon vaikken juuri nyt itse ratsastakaan.

Sanni ja Gamilla kesällä 2010

Olen nyt puuhastellut Gamillan kanssa paljon maastakäsin, mikä ei todellakaan ole ikävää eikä turhaa! Tietyllä tapaa on suorastaan onni onnettomuudessa etten voi nyt ratsastaa, sillä näin tulee keskityttyä enemmän maastakäsintyöskentelyyn. Gamillan oikea laukka on parantunut tällä välin todella paljon juuri tämän maastakäsintyöskentelyn ja Sannin ratsastuksen myötä. Oikea laukka nousee paljon varmemmin kuin ennen ja Gamilla myös kantaa itsensä siinä paremmin.
Perusmaastakäsintyöskentelyn lisäksi olen aloittanut Gamillan kanssa hiihtoratsastusprojektin. Tallillamme tuntuu olevan pienoinen hiihtoratsastusbuumi ja mikäs on ollessa, kun lunta siihen touhuun on tänä talvena riittänyt.. Voisin oikeastaan kirjoittaa enemmän tästä harjoittelustamme enemmän omana postauksenaan.

Tässä kuitenkin vielä kuvakoostetta menneeltä vuodelta 2010 sekä muutama kuva tämän vuoden tammikuulta (klikkaa kuvat isommaksi, aukeavat omaan selainikkunaansa):

Kesä 2010. Sannin kanssa Lempäälän Ratsuniityssä estetreeneissä (Aki Karhapää & Tuija Rosenqvist)
kesä 2010, Tuike ja Gamilla Vermossa kansallisissa poninäyttelyissä   kesä 2010, näyttelyissä Orivedellä, apupojan tärkeässä roolissa avomieheni Mikko Minä ja Gamilla vuonna 2010, muistikuva tarkemmasta ajankohdasta on unhoittunut, olisikohan kevät 2010.. Sanni ja Gamilla peltotreeniä tammikuussa 2011
Sanni ja Gamilla, koulutreeniä tammikuussa 2011
Sanni ja Gamilla peltotreeniä tammikuussa 2011

huhtikuu 2009

Huhtikuu toi mukanaan kevään ja sulan kentän :) On ollut mahtavaa talvitauon jälkeen päästä taas ratsastamaan kunnolla, muutakin kuin köpöttelykäyntiä. Nyt aloitetaan todenteolla työnteko. Talvi on kohotettu kuntoa hankikävelyillä. Neiti täyttää ensi kuussa 4 vuotta ja sen on jo aika siirtyä askelen eteenpäin ratsutuksessa. Kesän agendaan olen listannut seuraavia asioita:
- ravityöskentelyä
- laukannostot ja laukkatyöskentely
- siirtymiset ja pysähdykset
- väistöt
Jokusen puomin ja pikku kavaletinkin voisi jossain vaiheessa ylittää..

19.4.2009
Kunnon ratsastuskerta tänään! Tunti perustyöskentelyä käynnissä, hiukan ravia. Kenttä oli pakkasyön jäljiltä kova joten siksi mentiin etupäässä käyntiä ja pysähdyksiä. Olen vasta nyt ottanut varsinaisen pysähdystyöskentelyn ohjelmaamme (maastakäsin toki tehty alusta lähtien), koska halusin saada poniin ensin liikettä. Alkuhaparoinnin jälkeen sitä onkin löytynyt kivasti, joten uskallan vähän jo toppuutellakin menoa. Pysähdykset ovat meille näinollen aika uusi ja kovasti keskeneräinen asia. Tänään huomasin, etten ole riittävästi tajunnut itse istua alas pysähdystä! Heti kun kiinnitin huomiota istuntaani pysähdyksessä, hommaan tuli ihan uutta puhtia!

Poni oli tänään pirteä ja eteenpäinpyrkivä ja kyseli välillä saisiko ravata ja laukata. Hienosti se innokkuudestaan huolimatta pysyi kuitenkin kontrollissa. Tamma on todella herkkä pohjeavuille ja yritin tänään vähän väistättää sitä. Ja kyllähän sieltä pientä väistönalkua tulikin. Niitähän tein yhdessä vaiheessa talvella maastakäsin joten sikäli asia ei ole uusi ja poni selvästi älyää mistä on kyse.

20.4.2009
Uskomattoman kova ja kylmä tuuli. Mihin se kevät katosi? Menin tallille ajatuksena ratsastaa Gamillaa, mutta kovan tuulen takia päätinkin pysyä maankamaralla ja juoksuttaa neitiä liinassa ravissa ja laukassa. Alku- ja loppukäynnit tein kävelyttäen kuten teen usein ratsastustenkin yhteydessä. Kovasta tuulesta huolimatta tamma oli tosi rauhallinen ja kiva! Oli oikein hämmästynyt miten hyvin se käyttäytyi. Eteenpäinpyrkimystä löytyi ja muutama kipakampi laukkameininki tuli sekaan :) Oikea laukka on edelleen vasenta vaikeampi, mutta alkaa pikkuhiljaa löytyä.

Talvikarvaa lähtee vieläkin! Miten paljon sitä yhdessä pienessä hevosessa riittääkään?

ps. Gamilla on sopeutunut ihan kivasti olemaan yksin tarhassa nyt kun se erotettiin Baggiksesta. Tähän ratkaisuun päädyttiin, koska neiti otti kipakasti yhteen innokkaan ruunalapsen kanssa. Syynä saattaa olla alkava kiimakin, kenties.

21.4.2009
Kauan odotettu täydellinen ratsastussää! Kenttä oli mainiossa kunnossa ja poni kiva. Sitä ei häirinnyt ollenkaan kentän laidalta nouseva savu (isäntä poltti ojanreunuskasveja). Nyt päästiin kunnolla työstämään ravia. Epäilen nyt, että satula on ollut oikealle vino ja siksi poni on tuntunu oikeassa kierroksessa ravissa kaatuvan sisälle. Tyhmä ratsastaja älysi asian vasta nyt! Täytynee hankkia lyhyempi satulavyö. jotta sitä pääsee kiristämään tasaisesti molemmilta puolilta. Nyt ravi sujui PALJON paremmin! Alussa neiti viskoi hieman päätään varmaankin tympääntyneenä siihen, ettei päässyt painelemaan heti laukassa, mutta rauhottui sitten työskentelemään kivasti. Kaivoin taas ulkopohkeenikin esille talviteloilta - ja se tuli todella tarpeeseen.
Ihanaa, ihanaa kun voi taas ratsastaa kunnolla. Intoa meillä molemmilla on vaikka muille jakaa.

22.4.2009
Lämmin, kiva kevätsää houkutteli pesemään ponin ratsastuksen jälkeen paraatikuntoon. Pesu tuli todella tarpeeseen ja muta- ja karvakerrosten alta kuoriutui taas kaunokainen. Ratsastus meni kivasti, päästiin taas laukkaamisen makuun ja heppa tykkäsi. Ravityöskentelyä paljon! Hieno heppa!
Tässä muutama kuva vastapestystä tammasta. Kuvan uusi, Pariisin Salonista tuotu näyttelyriimu oli tässä ensimmäistä ja ehkä viimeistä kertaa päällä. Gamilla päätti olla sietämättä ketjua turvassaan ja järjesti pikku hulapaloon. Seurauksena katsennut nahkaremmi ja haava leuan alla. Tällaista tämä välillä on.. Lisää säkitystä pitäisi kait tehdä. Perjantaina muutto Hovin ratsutilalle Vesilahdelle - jos poni menee koppiin. Jännittää!

Jahka Gamilla saadaan muutettua, yritän saada mieheni valo- ja videokuvaamaan kun ratsastan. Näette sitten hieman ratsastuskuviammekin näillä sivuilla!

Kuvapostaus: Joulu 2007

Tätä alkoi perheemme uusi jouluperinne. Viemme jouluaattona Gamillalle paketin, jossa on porkkanoita ja omoita. 

 

 

Kuvapostaus kesä 2007

Tässä kuvia Gamillasta kesällä 2007 Hovin ratsutilalla

Ihana kesä!

Välillä vähän syödään..

.. ja sitten mennään taas!

Hauskaa!

 

Kaverin kanssa on kivaa!