Mitä kuuluu Gamillalle elokuussa 2015?

Elvytetäänpä taas tätä Gamillan blogiakin hieman pienen tilannekatsauksen merkeissä. Nyt kun perheeseemme kuuluu miehen ja lasten lisäksi 7 hevosta (4 omaa ja 3 ylläpidossa olevaa), 3 vuohta (kaksi vuohta muuttui keväällä kolmeksi Kidius-pojan muodossa..), 2 kania ja 2 koiraa, tapahtumaa riittää kuten arvata saattaa. Gamilla on kuitenkin edelleen vahvasti menossa ja elämässäni mukana. Toisin kuin ennen, näen sitä enemmän kuin vain tunnin-pari päivässä. Kotitallin etuihin kuuluu, että voi elää kaikki vuorokaudenajat samoin kuin vuodenajat tiiviisti yhdessä eläinten kanssa ja seurata niiden elämään ja fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia paljon paremmin kuin täysihoitotalliasiakkaana. Vastaavasti vastuu ja työ on kova, tallinpidossa on koko ajan kiinni eikä reissuun lähdetä ihan tuosta noin vaan.

Minä ja Gamilla nykyisellä kotitallillamme

Vaikka minulla on nyt muitakin hevosia, Gamilla on edelleen "elämäni hevonen" ja hevosista se, jota eniten ratsastan. Pyrin suunnittelemaan aina viikon eteenpäin kalenterini niin, että ehdin ratsastaa tai muuten puuhailla sen kanssa mahdollisimman paljon.  Kiireestä en pidä, en eläinten kanssa enkä muutenkaan. Niinpä pyrin aina luomaan päivistäni tahdiltaan niin rauhallisia kuin mahdollista. Usein ratsastan Gamillan heti aamusta, jotta minulla on mahdollisimman kiireetöntä eikä tarvitse vilkuilla kelloa asiakasratsastajien tuloa odotellessa.  

Kuva, jonka Tuike Ekroos (@tuiketta) julkaisi 17. 05ta 2015 klo 7.22 PDT

Gamillalla on nykyään tällaisiakin kavereita. Vuohet Spot ja Light muuttivat meille kesällä 2014 Kälviän kotieläinpuistosta ja keväällä 2015 syntyi niiden ensimmäinen yhteinen jälkeläinen Tuikkeen Aivan Ihana eli Kidius. Vuohien ja hevosten yhteiselo on ollut yllättävän mutkatonta. Vaikka vuohet liikkuvatkin paljon omana laumanaan, ovat ne kuitenkin myös paljon hevosten seurassa. Kuvassa vasemmalla Kidius ja keskellä sen äiti Light. 

Gamillan elämää tuntihevosena..

Kun muutimme tilallemme elo-syyskuun vaihteessa 2013, aloitin pienimuotoisen asiakastoiminnan johon kuuluu muunmuassa opetustunteja hevosillamme, valmennusta kotitalleilla, leirejä ja kursseja. Olen käyttänyt Gamillaan jonkin verran asiakastunneilla etupäässä leireillä, mutta jonkin verran myös muuten. Vaikka se on erittäin herkkä, se on hyvinkäyttäytyvä ja fiksu.

Yleensä Gamilla on hyvin haluttu ratsu meillä. Lähtökohtaisesti sillä ratsastavat ne, joiden tasapaino on jo niin hyvin kehittynyt, että tahattomia nykäisyjä suuhun ei tule ja jotka osaavat ratsastaa pehmeällä, tasaisella tuntumalla. Kokemattomammilla ratsastajilla se on toiminut jonkin verran talutustunneilla. Huomaan että se jännittää helposti jos ratsastajan käsi ei toimi pehmeästi ja tasaisella tuntumalla, jolloin se varmuuden vuoksi pakenee ylös. Toisaalta pehmeällä kädellä ratsastava voi olla vaikka 10-vuotias ja pärjätä sillä hyvin. Gamilla on niin herkkä, pieniin eleisiin ja apuihin reagoimaan tottunut ja reaktiivinen, etten voi antaa sitä muille kuin rauhallisille ratsastajille. Muuten saattaisi tulla aika ripaskaa vauhtia.

Vanhempi tyttäreni, 10-vuotias Kukka-Maaria, on ratsastanut Gamillalla myös jonkin verran, myös pari kertaa maastoesteillä ja nämä kaksi ovat hyvä pari. Gamilla tuntee Kukan. Ja Kukka tuntee Gamillan. Kukka on ollut ensimmäisiä kertoja Gamillan selässä kun molemmat olivat n. 3-vuotiaita, talutuksessa tosin tietenkin. 

Ylläolevassa kuvassa Gamilla 3-vuotiaana Kukan kanssa vuonna 2008. Alla sama kaksikko vuonna 2015.

Kukka-Maaria & partbredarabian mare A.T.Gamilah ❤️ #partbredarabian #dressage #tuikentalli

Kuva, jonka Tuike Ekroos (@tuiketta) julkaisi 10. 08ta 2015 klo 4.54 PDT

Kukka ja Gamilla, molemmat 10-vuotiaita elokuussa 2015

Today Gamilla goes western #westernriding #tuikentalli #sidepull #sidepullbridle #partbredarab

Kuva, jonka Tuike Ekroos (@tuiketta) julkaisi 18. 08ta 2015 klo 23.37 PDT

Aloitin aikanaan Gamin kouluttamisen western-tyylillä. Vaikka nykyään menemmekin etupäässä koulua, lännenratsastus on edelleen tietynlainen osa yhteistä elämäämme. hyödynnän lännenratsastuksen oppeja myös kouluratsastuksessa.

.. ja Tuiken kouluratsuna

Vaikka asiakkaat ratsastavat jonkin verran Gamillalla samoin kuin tyttäreni Kukka, on Gamilla edelleen ensisijaisesti minun ratsuni. Syy miksi en sillä tällä hetkellä kilpaile liittyy nykyiseen kiinnostukseeni klassiseen kouluratsastukseen sekä modernin kouluratsastuksen arvostelukäytäntöihin. Se on tällä hetkellä n. heA-tasoa, mutta osaa jotain enemmänkin.

Löydettyäni hollantilaisen Marijke de Jongin opit, olen saanut työstettyä Gamillan luontaista vinoutta. Jokainen hevonen on syntyjään jompikumpi jalkainen. Kyse ei ole viasta eikä sairaudesta vaan luonnollisesta ilmiöstä joka voidaan asteittain korjata tietynlaisen maasta- ja selästä tapahtuvan prosessin kautta. Gamilla on aina ollut taipuvainen "kaatumaan" oikealle etujalalle, mutta nyt parhaimmillaan eroa tuskin huomaa.Tämä muutos näkyy ja tuntuu koko hevosessa ja sen liikkumisessa. Selässä on täysin toisenlaista istua eikä ratsastaja ja satula valu enää entiseen malliin oikealle.

Työskentelen Gamillan kanssa jaksoittain siten, että välillä ratsastan sitä enemmän, välillä taas työstän enemmän maastakäsin (groundworking, in-hand, ohjasajo, straightness training jne.). Tämä tuntuu itselleni sopivalta tavalta toimia. Pyrin ajoittamaan intensiivisimmät ratsastusjaksot kesään, syksyyn ja kevääseen jolloin käytössäni on sula kenttä ja maastakäsintyöskentelyjaksot puolestaan talveen, jolloin on mahdollisesti jäisiä kausia. Näin pystyn toimimaan intensiivisesti ympäri vuoden ja viemään hevosta eteenpäin.

Kahdella ohjalla työskentelyä maastakäsin. Kuva: Sanni Lepola

Kiinnostukseni on nykyään eritoten klassisessa kouluratsastuksessa. Siitä ja sen toteuttamisesta Gamillan kanssa voin kertoa jossain vaiheessa lisää samoin kuin eri tavoistani työskennellä maastakäsin (in-hand, groundworking).

Varusteiden kirjoa

Olen saanut paljon kysymyksiä ja yhteydenottoja kautta aikojen blogini lukijoilta liittyen varusteisiin (etenkin aina yhtä haastaviin tynnyrimuotoisen hevosen satulavalintoihin..) ja hevoseni ruokintaan. Joten päivitetäänpä samalla myös nämä asiat tänne. Ehkäpä näistä on joskus apua jollekin oman hevosensa varuste- ja ruokinta-asioiden kanssa pähkäileville.

Satula: 

• koulusatula Frank Baines Elegance XW 17'' (ollut käytössä jo pari vuotta, toimii matalasäkäisellä leveällä "tynnyrillä"!)
• geeliromaani selän ja satulahuovan välissä kastettuna veteen ennen paikalleen asettamista, auttaa pitämään satulaa paikoillaan
• satulahuopana Cliff Barnsbyn Grip huopa, joka pitää satulan paikoillaan. Ollut käytössä yhtä kauan kuin nykyinen satulammekin. Hintava, mutta hyvä! Vasta viime aikoina alkanut kulua päivittäisessä käytössä satulavyön kohdalta.
• Eric Le Tixerant -kouluvyö, ollut käytössä yhtä kauan kuin satula, auttaa pitämään satulaa paikoillaan ja on hevoselle mukava. Laadukas, kestänyt päivittäisessä käytössä erinomaisesti joten hintansa väärti

päävehkeet:

• cordeo ja neckrope (kaulanaru)
• sidepull-suitset ja kuolaimettomat suitset
• peruskoulusuitset, suora omppukuolain (etenkin tuntiratsastajilla mutta paljon myös omassa käytössäni)
• kankisuitsitus
• ostoslistalla: akateemiset suitset ja kanget

Kukka & Gamilla, this time bitlessly #bitless #dressage #ridingpony #partarabian #tuikentalli

Kuva, jonka Tuike Ekroos (@tuiketta) julkaisi 7. 06ta 2015 klo 8.22 PDT

Yllä Kukka kokeilemassa Gamillaa kuolaimettomilla suitsilla. En pidä tätä kuolaimetonta mallia parhaana mahdollisena, vaikka näitä meillä jonkin verran käytetäänkin. Etenkin kääntävät avut on näissä melko epäselvät. Suunnitelmissa on siirtyä näistä sidepulleihin tai esim. "rataskuolaimiin".

Kukka riding our partbredarab mare with cordeo #partbredarabian #partarabian #tuikentalli #freestyleriding #libertyriding

Kuva, jonka Tuike Ekroos (@tuiketta) julkaisi 22. 07ta 2015 klo 1.33 PDT

Kukka kesällä 2015 tallillani pitämällä nuorten Dream & Freestyle -leirillä ratsastamassa Gamillan kanssa cordeolla. Käytän sekä tätä jäykkää cordeomallia että pehmeästä köydestä sidottua. Ensinmainittu on helpompi etenkin freestyle-ratsastusta aloitettaessa.

Signs of spring and my princess #spring #flower #arabcross #tuikentalli

Kuva, jonka Tuike Ekroos (@tuiketta) julkaisi 28. 04ta 2015 klo 5.07 PDT

 Yllä olevassa kuvassa Gamilla "arkisuitset" joita sillä nyt on eniten käytetty samoin kuin eniten etenkin asiakaskäytössä käytettävä erittäin mieto suora omppukuolain. 

Lähemmässä tarkastelussa käyttämäni suora omppukuolain :)

"Modernit kangetkin" löytyvät edelleen vaikka hankintalistalla onkin nyt akateemiset suitset ja -kanget. Olen tilannut kokeiluun myös nivelbaucherit. Kuvassa näkyy myös tällä hetkellä käyttämäni Frank Baines -satula ja Cliff Barnsbyn Grip huopa sekä Eric Le Tixerant -vyö josta on saatavilla myös pidempiä versioita lyhyille vastinhihnoille.

 

 

"Olet mitä syöt.."

Gamilla on aina ollut hyvä rehunkäyttäjä ja tullut toimeen vähällä väkirehumäärällä. Yhtenä syynä tähän on varmasti se, että siinä on arabia ja ponia. Nyt kun se asuu omalla tallillani, ruokintaa on helpompi mukauttaa treenin mukaan ja tehdä muutoksia ja kokeiluita.

Tällä hetkellä Gamilla syö seuraavasti:

• kuivaheinä 5 kertaa päivässä, (n. klo 7, 12, 17, 21, 23) ja aina ennen ratsastusta vatsahaavariskin minimoimiseksi
• väkirehuna Racing Selected aamulla 0,5l, illalla 1l
• kivennäisenä Racing Mineral Plus 
• pellavapuuro illalla, n. 1l

Käytän tällä hetkellä hevosillani kauran lisäksi (pari hevosta syö meillä nyt kauraa) Racingin rehuja. Yhtenä syynä tähän on niiden hyvä saatavuus läheltä (Agrimarket) ilman tilausrumbaa. Hinta-laatusuhde on Racingissä myös mielestäni kunnossa. Lisäksi rehuvalikoimaa on riittävästi. Selected on minulle uusi rehu. Otin sen käyttöön noin kuukausi sitten, kun tarvitsin rehun joka sopii myös niille hevosillemme joille kaura ei syystä tai toisesta sovi. Tätä ennen käytin Racing Ponya, jossa oli kuitenkin kauraa mukana. Nyt Selectediä syö meillä yhteensä 4 hevosta. Jopa vaikeista ruoansulatusongelmista jo jonkin aikaa kärsinyt iäkäs ylläpitoruuna pystyy tätä syömään, vaikka sille ei muuten ole uskaltanut antaa mitään viljaa sisältävää täysrehua. Tuote on täysin viljaton pelletti, jossa on matalat tärkkelys- ja sokeripitoisuudet. Näillä mennään ainakin toistaiseksi. 

Kengitys "omasta takaa"

Vihdoinon koittanut aika, jolloin en joudu enää murehtimaan mistä saan kulloinkin hevoselle kengittäjän. Olen ollut onnekas ja löytänyt aina kengittäjän, joka on luotettava ja hevoskäsittelyssään arvojeni mukainen. Mutta nyt meilä ASUU kengittäjä. Avomieheni Mikko aloitti kengitysopinnot Kaustisten raviopistolla samoihin aikoihin kun muutimme tänne Pohjanmaalle ja nyt hän on jonkin aikaa hoitanut hevostemme vuolut ja kengitykset, myös Gamillan. Mikä ihana helpotus ja rahansäästö. 


Tämmöistä "uutispäivitystä" tällä kertaa. Jatkossa voisin kertoa vähän miten treenaan Gamillan kanssa selästä ja maasta. Laittakaa ihmeessä tulemaan kommentteja, kysymyksiä ja toiveita postausten sisällöistä.



 

Kohti valoa eli toivonkipinöitä ja ilonhippusia

Edellisessä postauksessa kerroin siitä, miten Gamilla on ollut pitkin syksyä ja talvea stressaantuneen oloinen eikä yhdessä tekeminen ole siksi ollut yhtä kivaa kuin ennen. Ilo vaihtui stressiksi ja huoleksi siitä, mikä ponia vaivaa. Keskityinkin ratsastuksen sijaan tekemään ponin kanssa asioita maasta käsin, koska koen saavani sitä kautta paremmin kontaktin poniin etenkin silloin, kun se on levoton, peloissaan tai ylienerginen. Minulla on mielestäni enemmän työkaluja tuon kontaktin luomiseen maasta kuin selästä käsin.

Minä ja Gamilla talvella 2012

Nyt tämä maastakäsin -jakso on alkanut kantaa hedelmää ja poni on väläytellyt omaa, ihanaa, rentoa mutta hyvällä tavalla energistä persoonaansa. Ensin hetkittäin ja nyt jo lähes koko ajan. Oloni on helponnut. Koska pimeä tuntuu olevan nyt Gamillalle vaikea asia ja lisäävän stressiä, olen järjestellyt elämäni ja päivärytmini siten, että olen päässyt tallille päivällä, valoisaan aikaan. Kun maasta käsin alkoi tuntua siltä, että poni on kuulolla ja suhteellisen rento, päätin aloittaa jälleen ratsastuksen - kevyesti ja ponin ehdoilla. Hitaasti hyvää tulee!

 

Nyt onkin tuntunut taas kivalta ratsastaa. Poni on ollut edelleen energinen, mutta hyvällä tavalla. Tuo energia on nyt ollut stressaantuneen pakoonjuoksemisen sijasti innostusta ja iloa.

Rakastan Gamillassa sitä, että sillä on iso moottori ja halu ja ilo liikkua. Se on ollut yhteisen matkamme tärkeimpiä asioita, tuon ilon säilyttäminen! Poni lähteekin aina mielellään liikkumaan kanssani. Nyt Gamilla on ollut todellakin rento ja olen pystynyt ratsastamaan sitä kentän ulkopuolellakin, isolla hankilaitumella. Gamilla R-A-K-A-S-T-A-A hankiratsastusta. Kyllä alkaa ponin jalat nousta (tavallistakin korkeammalle), kun mennään hankeen. Siinä on ratsastajalla kunnon kuntojumppaa, tällä kun on poniksi isot liikkeet!

Sanni ja Gamilla hankilaitumella, ilman satulaa. Poni oli innoissaan ja Sannia nauratti niin, että hyvä kun selässä pystyi :) Gamilla pysähtyi kohteliaasti aina, kun Sanni vähänkin nojasi eteen. Ettei vaan ystävä putoa :)

Elämäni parhaat näkymät!

Sannikin on käynyt muutamia kertoja tekemässä ponin kanssa juttuja maastakäsin ja ratsastamassa. Kannattaa lukea Sannin mietteitä näistä kerroista Sannin omasta blogista, koska Sanni käsittelee siinä näitä asioita ja kokemuksiaan hienosti ja seikkaperäisesti.  Tässä postauksessa Sanni kirjoittaa eräästä kerrasta, jolloin hän työskenteli Gamin kanssa ensin maastakäsin minun ohjauksessani ja sitten selästä ihan hirmuisessa tuulessa. Niille jotka ovat alkaneet vasta nyt seurata blogiani, pitää tässä kohdin kertoa, että käytän hevosten kanssa niille luonnollista kommunikointia, jota olen opiskellut mm. Piet Nibbelinkin ohjauksessa.

Ratsastuksessa olemme hakeneet ensisijaisesti rentoutta. Ponihan sai menneen kesän ja syksyn koulukisoissa aina kehuja tuomareilta, mutta rentoutta pitäisi heidänkin mukaan saada lisää. Joten se on nro1 meillä nyt! Toinen asia on tasaisuus ja ohjastuntuma. Ohjastuntuma liittyy paljolti siihen, että aloitin Gamillan ratsutuksen lännenratsastustyylillä, koska ajattelin että siitä tulee lännenheppa. Ja lännenratsastuksessahan ohjastuntumaa ei periaatteessa käytetä ainakaan samalla tapaa muin kouluratsastuksessa, joten siirtyminen kouluratsastukseen toi meille täysin uuden jutun treeniohjelmaan. Kolmas treenissä oleva asia on takaosan aktivoiminen ja painon siirtyminen edestä takaosalle. Osittain varmaan lännenratsastusaloituksesta johtuen poni on helposti aika etupainoinen, joten tässä riittää työsarkaa. Olen kuitenkin tarkoituksella edennyt tässä hyvin hitaasti. Pikku hiljaa olen houkutellut ponia kulkemaan vähän korkeammassa muodossa. Minua surettaa se, miten jo hyvin nuoret hevoset ratsastetaan edestä tiukalle paketille, "virkkuukoukuiksi",  ja ylös vaikka niiden valmiudet eivät siihen varmasti riitä. Minusta Gamillan ikäinen 7-vuotias alkaa olla valmis tällaisten asioiden treenaamiseen. Minun ykköstavoitteeni onkin onnellinen ja terve hevonen, ei pikainen menestyminen kisakentillä! Haluan, että hevoseni elää pitkän, terveen ja onnellisen elämän. Silloin minäkin olen onnellinen. 

Uusia ajatuksia klassisen koulun suunnalta

Klassinen kouluratsastus kiehtoo minua keveydellään ja harmoniallaan. Löysin netin kautta hollantilaisen Marijke de Jongin ja hänen kehittämänsä Straightness Training -metodin. Innostuin siitä kovasti jo siitäkin syystä, että tämä Marijke tuntuu kiinnittävän paljon huomiota hevosen henkiseen hyvinvointiin ja hevosen ja ihmisen väliseen suhteeseen. Nuo ovat minulle aina ykkösasioita enkä tee hevosen kanssa yhtään mitään kiinnittämättä noihin asioihin huomiota. Yhtään mitään tarkoittaa sitä, että jo hakiessani hevosta tarhasta ja taluttaessani sitä talliin, etsin kontaktia hevoseen ja fiilistelen, mitä hevonen tänään minulle viestittää, onko se rento vai jännittynyt, onko se tänään valmis opiskelemaan kanssani ratsastusasioita vai onko ehkä parempi tehdä juttuja maastakäsin jne.

Marijke on ratsastaja ja opettaja, joka on perehtynyt academic art of riding'in saloihin lähtien klassisen koulun historiaan perehtymisestä.  Hevosen suoruus ja tasapaino ovat asioita, joita hän kehittää harjoituksillaan. Marijken sivuilta, videoilta ja pdf-oppaasta löytyy paljon ajatuksia ja harjoituksia, joilla hevosta kehitetään näissä asioissa.

Itse olen nyt tehnyt maastakäsin Gamillan kanssa avoväistöjä. Käynnissä ne alkavat sujua aika kivasti ja ravissakin olemme onnistuneet ainakin muutamien askeleiden verran. Tällaisia asioita ei voi tehdä kuin muutamia askeleita kerrallaan, etenkin alussa, koska se on yhtä lailla raskasta jumppaa hevoselle kuin punttitreeni ihmiselle. Niinpä olenkin pyytänyt muutamia askelia, sitten lepo, muutamia askelia, lepo jne. Olen saanut Marijken videoista paljon uutta oppia ja ideoita ja myös intoa!

Marijken nettisivut löydät tästä ja hänen paljon hyviä videoitaan sisältämä Youtube-kanavansa tästä. 
Hänen nettisivuiltaan voi ladata maksuttoman Academic art of riding -kirjan. Harkitsen ostaisinko hänen Straightness Training home study -kurssinsa.

Voi kunpa pääsi tuon Marijken kurssille!! Tulisikohan hän Suomeen jos keräisimme porukan? Vai voisinkohan lähteä Hollantiin hänen metodejaan opiskelemaan?! Ihanaa - ja kallista - olla innostunut :) 

Ratsastuksen jälkeen pienellä kävelyllä. Teen usein loppukävelyt maasta käsin. Js esimerkiksi ravissa tekemäni harjoitus menee hyvin, saatan palkinnoksi tulla heti alas selästä ja loppukävelytän hevosen. Tykkään kovasti tästä käytännöstä. Ihan vastaavasti teen alkuverkat melkein aina maastakäsin. Sillä tavalla näen hepan kulloisenkin mielialan ja energiatason ja osaan sen mukaan lähteä tekemään ratsastusharjoituksia.