Saanko esitellä uuden valmentajani..

.. SONY HANDYCAM, tuo armoton ja kaiken paljastava opettajani, joka jaksaa seistä ratsastusteni ajan kentän reunalla satoi tai paistoi. Ostin hänelle uudet kevytjalatkin Lidlistä, niin häntä on kevyempi kanniskella työpaikalleen. Hän on jo niin iäkäs, että uskallan hänet laittaa kentälle "hevosten kavioiden" armoille seisoskelemaan.

Armoton Sony Handycam!

Tällä hetkellä mennään tällä systeemillä. Eli videoin periaatteessa jokaisen ratsastukseni Gamillan kanssa aina kun se vaan on mahdollista (kentällä ei muita, ei sada kaatamalla jne) ja katson ja analysoin videon jälkikäteen ja teen seuraavalla kerralla tarvittavia korjauksia. Tämä tuntuu nyt parhaalta mahdolliselta tavalta meille. Olen muutenkin luonteeltani itseopiskelija. Tarvitsen omaa aikaa ja tilaa, oman tahtini oppia. Tämä ei tarkoita sitä ettenkö tarvitsisi tai aikoisi käyttää eläviä opettajia! Mutta koska tallillamme ei ole montaa tavoitteellisesti kouluratsastusta treenaavaa ratsukkoa, valmentajien hankkiminen paikalle on haasteellista.

Kesäkuussa pääsen taas Judy Cross Strehlken oppiin. Menen Gamillan kanssa taas Eräjärvelle hänen kurssilleen. Yritän myös selvittää voisinko sen lisäksi ottaa Judylta yksityistunnin jossain. Pidin hänestä, hänen tyylistään ja persoonastaan. Erityisesti pidän siitä, että hänen kanssaan voi kommunokoida ja hänelle voi sanoa mielipiteitään. Minä kun en ole ns. gurujen sokea seuraaja niin pidän mahdollisuudesta molemminsuuntaiseen keskusteluun ja ajatusten vaihtoon.


Tämä videointisysteemi on ollut jo nyt todella hyödyllinen. Tämä yhdistettynä lukemiini kirjoihin tuntuu toimivan, ainakin nyt. Olen löytänyt videolta mm. seuraavia korjattavia asioita:

• Lopeta jalalla "jankuttaminen", rauhoita jalka ja käytä vain tarvittaessa. Korjasin tätä seuraavalla ratsastuskerralla ja heti huomasi eron! Huomaan tekeväni tuota "jankutusta" etenkin ns. hankalissa tilanteissa. Osaksi se voi olla jäänne lännenratsastuksesta, jossa opin rennolla jalalla rentouttamaan hevosta tuolla tavalla. 

• Anna hevosen laukata enemmän ja isommin eteenpäin, älä jarruttele istunnalla. Rauhoita ylävartalo laukassa. Gamillan laukka tarvitsee lisää voimaa ja nyt minulla on paha tapa yrittää ylävartaloa heiluttamalla saada se etenemään. Ei toimi! Jarruttelen lisäksi istunnalla ja kädellä hevosta turhaan. Eli: käsijarru pois päältä! 

• Älä kaadu laukassa sisälle! Ihmekös tuo jos hevonen pienentää laukkaympyrää ja laukka rullaa huonosti eteen, jos minä nojaan keskelle.

• Jos hevonen uhkaa juosta alata pois, älä nojaa taakse jarruttaaksesi, koska silloin istunta katoaa ja hevonen on vielä vähemmän kuulolla. Säilytä näissäkin tilanteissa ylävartalon ja istuinluiden asento.

Kaikki nämä huomiot ja paljon muitakin olen tehnyt nyt videoinnin ja tällä hetkellä lukemani Mary Wanlessin kirjan For the Good of the Rider avulla. Kirja on ihan huippuhyvä! Olen saanut siitä todella paljon oivalluksia, vaikken ole vielä puolivälissäkään.

Tällä hetkellä lukemani suurten oivallusten kirja. Ihan SUPER!

Analysoituani videoitani olen löytänyt seuraavia plussia ja kehityskohteita:


Näissä ollaan kehitytty

+ Tasaisuus, kuolaintuntuman hyväksyminen
+ vasemman ja oikean puolierot tasoittuneet selvästi
+ laukannostot oikeaan käynnistä onnistuvat
+ vasen laukka hyvä, oikean nosto paranee koko ajan



Näitä treenataan nyt

* laukkaan lisää voimaa ja kestävyyttä
* oikea laukannosto käynnistä
* oikean laukan suoruus, ettei se kaadu sisälle
* hätäisyys pois
* lisäykset

 Treenissä nyt erityisesti:
- Paljon laukannostoja ja laukkaa, pikku hiljaa pidempiä matkoja


Näillä mennään, iloisin mielin eteenpäin!  Toukokuussa voisi olla kisat. Aloitetaan tauon jälkeen varmaan helppo-C:llä. Kesän-syksyn aikana B ja ehkä A, ehkä. Aika näyttää. Joka tapauksessa ratsastan nyt aktiivisesti ja tavoitteellisesti, kun saimme sopivan satulan.

Tässä vielä muutamat kännykällä otetut kuvat meiltä Laukosta.

Hei hei, varustehuolet!

No niin, tein nyt sitten kaupat uudesta koulupenkistä. Meille jäi enemmän omalta tuntunut Frank Bainesin Elegance, 17 tuumaisella penkillä ja leveydellä XW. Väri on musta, mihin olen ihan tyytyväinen. Satula vaikuttaa erityisen laadukkaalta ja olen kuullut siitä paljon hyvää. Siinä on villatoppaukset. Istuin on kohtuu syvä.  Toinen sovituksessa ollut koulusatula Albion K2 sopi myös hevoselle ja pysyi selässä hyvin paikoillaan. Mutta tuo Baines tuntui vielä piirun verran paremmalta, erinomaiselta istua, tukevalta ja pitkille koiville sopivalta. Enpä olisi uskonut, että saan peräti kahdesta hevoselle sopivasta satulasta valita, kun olin epätoivoinen löytyykö ponille ikinä satulaa, joka ei valu eteen. Molemmat sovitettavaksi jääneet satulat olivat englantilaisia eli arvasin ihan oikein, että englantilaisesta se meille sopiva tulee löytymään. Albionille olin laittanut paljon toivoa, koska olen kuullut sen sopivan monelle arabille. Arabeille ei ole useinkaan kovin helppoa löytää satulaa ja ponini selässä on arabia, onhan se puoliksi arabi.

Ostin satulan Satula.com:ista. Olin heidän palveluunsa erittäin tyytyväinen. Sovittaja teki työnsä rauhassa ja ajan kanssa. Hän suositteli minulle kuvassa näkyvää kokonaisuutta, jonka sitten ostinkin.
Eli huovaksi ponille valittiin Cliff Barnsbyn Grip huopa, jonka pitäisi pitää satula hyvin paikoillaan. Satulansovittaja otti minulle kokeiluun harmaan huovan. Enpä olisi ikinä itse valinnut harmaata väriä, kun pidän yleensä perusväreistä ja melko värikkäistäkin huovista. Mutta tuo harmaa huopahan näytti tosi hyvältä harmaan hevosen selässä joten ostin sen. Mikäli tavallinen huopa ei pidä satulaa riittävästi paikoillaan, joutunen tilaamaan kisoja varten vielä toisen samanmoisen huovan, valkoisena. Huopa on hintava, mutta sen pitäisi kuulemma on kestävä joten ehkä se on rahansa arvoinen - etenkin jos se auttaa meitä satulan paikoillaan pysymisen kanssa!

Vyöksi meille valittiin Eric Le Tixerantin synteettinen vyö, jonka kanssa hevosen pitäisi pysty hengittämään vapaammin. Tämän pitäisi myös omalta osaltaan auttaa pitämään satula paikoillaan. Ponilla on kaareva vatsalinja josta johtuen suorat vyöt valuvat kainaloihin vetäen satulan perässään. Tämä kokonaisuus on nyt useaan otteeseen reilun viikon mittaan kokeiltu ja kyllä vaan - satula pysyy kuin pysyykin paikoillaan tynnyriponin selässä! Myös vyö oli melko hintava, mutta mikäli sekin auttaa meitä ja extrana estää ponin rintalastaa kipeytymästä, se on rahansa arvoinen. Hierojammehan sanoi, että Gamillalla oli rintalastassa vähän jumia. Se hierottiin auki. Nyt on mielenkiintoista nähdä miten tilanne menee jatkossa, kun meillä on tämä uusi vyö. Tuo vyön alueen kipeytyminen on kuulemma hyvinkin yleistä.

Frank + Cliff + Eric .. ja Gamilla :D

Varustehuolet ovat nyt ainakin toistaiseksi ohi satulan osalta. Kuolainasiaa vielä vähän mutustelen. Meillä on nyt ollut koko talven käytössä ainoastaan suora Apple mouth -kuolain. Se on tähän asti kokeilemistani kuolaimista ehkä ponille sopivin, mm. matalan kitalaen ja ponin herkkyyden vuoksi. Poni on tullut edestä todella paljon rennommaksi ja tasaisemmaksi. Riittää että katsoo syksyn kisavideoita niin houmaa, miten paljon on menty eteenpäin. Pyrin ratsastamaan mahdollisemman pehmeällä kädellä ja käyttäen istuntaa. Mutta silti ponille oli aluksi hieman vaikeaa hyväksyä se, että ohjat eivät roikukaan löysinä. Minä kun aloitin sen ratsuttamisen länkkärityylillä. Toisaalta myös mahdollisesti edestä painanut satula saattoi johtaa siihen, että poni hieman nyki päällään.

Äärimmäisen huonot kuvat, jotka otin videolta kaappauksena. Näissä mennään uudella satulalla. Olen alkanut harrastaa sellaista, että laitan videokameran pyörimään kentän reunalle jalustalle. On ihan huippuopettavaista katsoa ratsastusta myöhemmin videolta. 

Elokuussa Vermon kansallisen poninäyttelyn ratsastusluokassa tuomari Anders Sucksdorff  sanoi ponin ratsastaneelle Sannille, että kannattaa tarkistaa kuolainasia, juuri tästä syystä. (Hän kyllä sanoi myös "Jatkakaa treenaamista, teistä tulee todella kova pari!"). Minusta oli todella hienoa, että tuomari antoi tällaisen vinkin eikä laittanut hommaa "kiukuttelevan" ponin piikkiin. Arvostan! Videon ko luokasta voitte muuten katsoa tästä. Tuosta elokuusta on todellakin menty paljon eteenpäin tasaisuuden suhteen. Ja mitä nyt olen uutta satulaa ehtinyt käyttää niin näyttää, että meno vaan paranee entisestään. Mietin kuitenkin edelleen onko ko kuolain hieman liian paksu ponille. Toivon löytäväni jostain hieman ohuemman Apple Mouthin. Lisäksi mietin jotain muuta Apple Mouthia kokeiluun ponille. Normi kolmipalalla se oli ainakin syksyllä levoton, mutta sitähän ei kokeilematta tiedä miten sana omppukuolaimena toimisi. Jotkut materiaalit eivät vaan sovi kaikille hevosille! Olin myös kiinnostunut suorasta baucher Apple Mouthista. Saattaapa myös olla, ehkä jahka poni nyt lopullisesti pääsee sinuiksi kuolaintuntuman kanssa, voimme pikku hiljaa kokeilla myös kolmipalaakin.

Seuraavaksi kerronkin sitten koulutreenistä, jota pääsemme tekemään taas kunnolla. Ja kevään-kesän kisasuunnitelmista.

Sanni & Gami Vermossa elokuussa 2012 ratsastusluokassa kuulemassa palautetta Anders Sucksdorffilta. Upeaa että tällainen kokenut, kv-tason koulutuomari oli saatu ponien käyttöluokkaan. Häneltä saimme tärkeää palautetta, myös kuolainasiaan liittyen. 

Mahdottoman edessä? Satulansovitusta tynnyriponille!

Tässä on nyt menty toista kuukautta Gamillan kanssa ilman satulaa, kun hieroja oli sitä mieltä että molemmat satulani painavat hevosta edestä ja kipeyttää sen. Hieroja sai kolmella käyntikerralla hierottua ponin jumit auki. Pidin heti selvänä, että noita satuloita ei enää sen selkään laiteta - yhtään kertaa. Joten nyt on jouduttu pärjäämään ilman satulaa, mikä on ollut hieman.. haastavaa. Niin hyvää, hyödyllistä ja kivaa vaihtelua kuin ilman satulaa ratsastaminen onkin, en pysty sillä tavalla ratsastamaan tätä isoliikkeistä ja aktiivista ponia kunnolla läpi. Ja se näkyy nyt valtaisana energiamääränä.

Satula.comin satula-auto kävi tallillamme tänään sovittamassa Gamillalle koulusatuloita. Olin jo etukäteen varoittanut, että kyseessä on aika haastava tapaus: pyöreärunkoinen, matalasäkäinen ja lyhytselkäinen poni, jolla kaikki satulat tuntuvat valuvan eteen.

Selkään kokeiltiin ehkä kymmenkunta satulaa. Loppupeleissä jäljelle jäi kolme lupaavaa, jotka testasin ratsain. Albion K2 XW 17'',  Frank Baines Elegance XW 17'' ja Equipen satula, jonka mallia ja leveyttä en muista.

Frank Baines Elegance

Gamilla oli eilisen vapaapäivän vuoksi todellinen energiapommi, joten testaaminen oli vähän vaikeaa. Käyntiä ja ravia menimme kuitenkin sen verran, että sain vähän tuntumaa satuloihin ja näimme valuisivatko ne eteen. Uskokoon ken tahtoo, mutta mikään näistä kolmesta ei tuntuvat valuvan! Olin melko yllättynyt, positiivisesti.

Valumattomuuteen saattoi myös vaikuttaa se, että satulansovittaja laittoi meille erityiset varusteet - huovan ja vyö - liukumista estämään.  Tästä Eric Le Tixerant- vyöstä en ollut ennen kuullut, mutta  Cliff Barnsbyn Grip -huovasta olen lukenut paljon hyviä kokemuksia netistä ihmisiltä, joiden hevosilla satulat valuvat samaan tapaan kuin meillä. 

Ensin kokeilin Albion K2:sen. Ihan ensimmäinen tunne oli, että satula tuntui todella tukevalta. Se ei heilunut puolelta toiselle. Tähän asti olen joutunut tasapainottamaan satulaa, mikä tuntuu ikävältä ja haittaa ratsastamista. Satula ei valunut eteen, ei edes ravissa. Sitten testasin Frank Baines Elegancen, jossa ensimmäinen ajatukseni oli "Vau, tuntuupa hyvältä!". Taisi olla ensimmäinen kerta, kun reiteni  otti kiinni satulaan ilman, että joudun puristamaan jalalla. Koska jalkani ovat melko pitkät ja kapeat, "kärsin" pihti-ilmiöstä: kun laitan alapohkeen kiinni, yläreisi irtoaa satulasta (fysiikan laki!). Ihastuin tähän tunteeseen ja tämäkään satula ei valunut eteen. Kolmanneksi testasin italialaisen Equipen satulan, joka ei äskeisen Elegancen jälkeen tuntunut enää yhtä hyvältä, hyvältä kuitenkin. Koska se oli kuitenkin reippaasti kahta muuta kalliimpi, päätin ottaa viikon kokeiluun nuo kaksi muuta. 

Toivossa on hyvä elää! Jahka pääsen nyt kunnolla ratsastamaan hevosen näillä läpi, näen onko jompikumpi näistä meidän satula. Jotenkin tuntuu että on. Satula.comin palveluun olen erittäin tyytyväinen. Sovittaja vaikutti osaavalta, tiesi mitä teki ja minulle jäi sellainen olo, että voin luottaa siihen mitä hän suositteli. Kuulette vielä lisää satulantestauskokemuksia jahka ensi viikko koittaa. 
Poni ainakin vaikutti olevan täynnä intoa ja iloa ja liikkui hyvin. 

Frank Baines Elegance + Eric Le Tixerant- vyö +
Cliff Barnsbyn Grip -huopa

Sanni, Gamilla ja testiajossa Frank Baines Elegance