Kirjaesittelyssä Arthur Kottas-Heldenbergin 'Kottas on dressage'

Mies joka toimi Wienin Espanjalaisen ratsastuskoulun pääratsuttajana vuosina 1981-2003 valloitti kirjallaan yhden lukijansa eli minut joulunpyhinä. Itävaltalaisen Arthur Kottas-Heldenbergin kirja Kottas on dressage löysi Internet-kirjakauppa Amazonin kautta tiensä iPadiini. Ahmin teoksen muutamassa illassa. Vaikka asiaa oli paljon, jäin kaipaamaan lisää. Kerrankin selkeässä muodossa esitettyä asiaa vaikeasta aiheesta eli ratsastuksesta, tarkemmin sanottuna klassisesta kouluratsastuksesta!

Hevoset ja ratsastus -lehden numerossa 5/2012 oli artikkeli Arthur Kottas-Heldenbergin ohje kaikille ratsastajille: Tavoitteena harmonia. Luettuani tuon artikkelin Suomesta vierailleesta valmentajasta, tiesin heti haluavani lisää tätä: hevosen hyvinvoinnin huomioonottavaa ajattelutapaa. Artikkelissa tuotiin esille Kottasin näkemys hevosen hyvinvoinnista kaiken perustana. Tuohon hyvinvointiin kuuluu riittävästi ulkoilua, liikuntaa ja sosiaalista elämää. Samoin sopivat varusteet saivat Kottasilta erityismaininnan. Kottas käyttää hyvinvoivasta, hyvin hoidetusta hevosesta nimitystä happy athlete, onnellinen urheilija. Kyse on pohjimmiltaan - mistäpä muustakaan - kuin rakkaudesta hevoseen!

Kottasin maino teos iPadissani, sähköisenä versiona. Kirjaa on luonnollisesti saatavana myös perinteisenä kirjana.

Kohti harmoniaa

Arthur Kottas sanoo hevosten koulutukseen ja ratsastukseen liittyvän filosofiansa muotoutuneen Espanjalaisesta ratsastuskoulusta. Koulu on hänen mielestään elävä todiste siitä, että klassinen tapa tehdä asioita on oikea. Hevoset tarvitsevat koulutuksessa aikaa. Kottas kehoittaakin käyttämään aikaa, mutta olemaan tuhlaamatta sitä. "Take time, but do not waste time."

Jos jokin asia ei toimi hevosen kanssa tänään hyvin, tulee aina uusi päivä. Toisaalta aina voi myös palata askeleen taaksepäin. Keskeistä on, että hevonen, ratsastajan kumppani, koulutetaan hitaasti ja kärsivällisesti. Hevonen ei ole kone, eikä sitä tule sellaisena kohdella, vaan on pidettävä huoli siitä, että hevonen luottaa ihmiseen ja nauttii työskentelystä.

Harmonia eli tasapaino ratsastajan ja hevosen kesken on kirjan mukaan kouluratsastuksen keskeinen päämäärä, jota kohti kaikella harjoittelulla pyritään.

Kaikki lähtee istunnasta

Kottas tuo kirjassaan toistuvasti esille sitä miten tärkeä ja keskeinen asia ratsastuksessa istunta on. Ilahduinkin siitä, miten paljon ajatuksia ja konkreettisia vinkkejä sain kirjasta omaan istuntaharjoitteluuni. Kukin istunnan osa-alue käytiin läpi omana kohtanaan.

Istunnan tärkeydestä kertoo se, että sitä harjoitellaan Espanjalaisessa ratsastuskoulussa paljon liinassa. Nk. noviisiratsastaja harjoittelee ainakin kaksi ensimmäistä vuotta liinatyöskentelyssä. Toinen koulun ratsastaja juoksuttaa ratsukkoa ja kouluttaja katsoo istuntaa ympyrän ulkopuolelta, josta parhaiten näkee esimerkiksi istunnan suoruuden.

Ilman hyvää istuntaa ei ole hyvää ratsastusta. Hevosen on esimerkiksi täysin mahdotonta kulkea oikein muodossa mikäli ratsastajan istunta on huono. Istunta on avuista keskeisin, muut avut tukevat sitä.

Maastakäsintyöskentely

Kottasin mainiossa kirjassa ei ole kyse ainoastaan ratsastamisesta vaan laajemmin klassisesta hevosmiestaidosta. Yksi minulle antoisin osio kirjasta olikin maastakäsintyöskelyä koskeva luku: Training the horse on the ground. Tämä jo siitäkin syystä, että ratsastuskirjoja kyllä löytyy pilvin pimein, mutta klassista maastakäsintyöskentelyä koskevia teoksia tuntuu olevan tarjolla huomattavasti vähemmän.

Kottas yhdistää kirjassaan nämä molemmat aiheet nähden maastakäsintyöskentelyn hyvänä pohjana ratsastaen tehtäviin liikkeisiin. Maastakäsintyöskentely ei ole vain meillä paljon nähtävää hevosen juoksuttamista, "liikuttamista",  vaan nimenomaan hevosen tasapainon ja notkeuden kehittämistä ilman, että sen tarvitsee kantaa ratsastajan painoa selässään.

Maastakäsintyöskentelyn osio lähtee liikkeelle oikealaisista varusteista. Kottas esimerkiksi pitää kapsonin käyttöä erittäin tärkeänä sen sijaan, että liina kiinnitettäisiin suoraan hevosen suitsien kuolainrenkaaseen. Varusteiden jälkeen Kottas käy läpi perustyöskentelyyn liittyvät asiat ja etenee niiden kautta ratsastaja selässä tehtäviin harjoitteisiin sekä kahden maastakäsin työskentelevän henkilön menetelmiin.

Kirjassa valotetaan liinatyöskentelyn lisäksi myös in hand -työskentelyä, joista erityisesti lateraalisiin liikkeisiin kuten avo- ja sulkuväistöihin liittyvät kohdat olivat mielestäni todella hyvät ja selkeät.

Kottas pitää tärkeänä, että etenkin nuorta hevosta ratsastetaan myös maastossa vaihtelevilla pohjilla.  Kuvassa Sanni ja Gamilla vuosi sitten metsäratsastuksella. 

Käynnistä laukkapiruetteihin

Kirja lähtee aaasta ja päätyy ööhön. Toisin sanoen Kottas käsittelee omissa luvuissaan kunkin perusaskellajin, mutta päätyy kertomaan myös vaikeampien liikkeiden kuten piaffen, passagen ja laukkapiruettien harjoittelusta hyvinkin konkreettisesti.

Erityisen tärkeinä Kottas pitää myös lateraalisia eli sivulle suuntautuvia liikkeitä, koska niillä harjoitetaan hevosen notkeutta, suoruutta, voimaa ja vastaanottavuutta avuille sekä kehitetään hevosen kykyä liikkua koottuna. Sivullepäin etenevien liikkeidenkin kohdalla Kottas painottaa eteenpäinpyrkityksen tärkeyttä. Edelleen on tärkeää, että ratsastaja pysyy rentona ja tekee liikkeet rauhallisesti. Ratsastajan jännitys vaikuttaa suoraan hevoseen! Kun hevonen tekee näitä liikkeitä, jotka vastaavat ihmisen jumppaliikkeitä, on ratsastajan kehon oltava pehmeä ja neutraali, jotta hevonen voi koordinoida kehoaan näitä liikkeitä varten. Liikkeiden tekemisen merkitys katoaa, mikäli hevonen jännittyy eikä pysty liikkumaan pehmeästi.

Lateraalisista liikkeistä Kottas pitää avoväistöä kulmakivenä, sillä sen hyvä hallinta avaa ovet muiden lateraalisten liikkeiden onnistuneeseen ratsastamiseen. Kirjassa on kerrottu kunkin lateraalisen liikkeen oikea ratsastustapa, jota on vielä havainnollistettu kuvituskuvin. Kottas on myös listannut kunkin liikesarjan keskeiset muistettavat asiat sekä yleiset virheet ja niiden korjaamistavan.

Kirjan lateraalisten liikkeiden osio on hyvä ja yksityiskohtainen. Kuten omista alleviivauksistani näkyy, löysin siitä paljon tietoa ja muistettavaa.  

Kirjassa minua viehätti selkeys, hyvä jaottelu ja perusasioiden painotus sekä tietysti hevosen hyvinvoinnin huomioonottaminen. Teoksesta löytyi paljon raskalaisilla viivoilla tehtyjä listauksia tärkeistä asioista ja harjoituksista eikä kirja ollut liian korkealentoinen. Oikeastaan ainoa asia mitä jäin kirjassa kaipaamaan, oli suitsitusta ja kuolaimia koskevat näkemykset.

Erityisesti lateraalisten liikkeiden osio inspiroi minua niin paljon, että otin ne taas heti tässä kuussa omaan työskentelyohjelmaani Gamillan kanssa. Ja kapsoni päätyi ostoslistalleni. Suosittelen kirjaa kaikille, joita kiinnostaa hevosen hyvinvoinnista huolehtiva kouluratsastus.