Kuningatar on saapunut kartanolle - eli heppa uudessa kodissa!

The Queen has arrived the Building..! - eli uudella tallilla ollaan!

Uusi talli

Nyt ollaan oltu jo hetki uudella tallilla. Aikaahan se vielä tottua uuteen paikkaan, kun niin pitkään kävin edellisellä tallilla. Mutta tämä uusi talli vaikuttaa oikein mukavalta paikalta, ihmiset ovat kivoja ja hoito oikein erinomaista. En voi valittaa! Nyt vaan täytyy antaa itselle ja hepalle aikaa tottua uusiin kuvioihin.

Heppa ja tavarat on nyt siirretty uudelle tallille. Sanni on vielä sairaslomalla jalkansa kanssa, mutta Sannin possumuki kulkeutui muun muuttotavaran mukana tallille :)

Ekat päivät meni Gamillalta aika lailla pöristessä ja kavereiden perään huudellessa. Meidän kanssamme - tai itse asiassa päivää aiemmin - muutti samalle tallille ex-talliltamme 2 muutakin hevosta, Jere ja Marge, jotka molemmat ovat Gamillalle oikeinkin tuttuja. Jeren kanssa ollaan oltu yhdessä traikkureissuilla ja Marge taas on aiemmin ennen varsan saamista ollut Gamin tarhakaveri. Uudella tallilla kaverukset sijoitettiin niin, että Marge ja Gami ovat vierekkäisissä karsinoissa ja Jere niitä vastapäätä. Näin niillä oli alusta lähtien tuttuja lähellä. Gamilla oli joka tapauksessa ensimmäiset päivät aika levoton, pöyri paljon karsinassa ja huuteli heti Margen perään jos se hävisi näköpiiristä. Nyt tilanne alkaa pikku hiljaa tasaantua. En halua, että Gamista tulee liian riippuvainen kavereista, joten olen tarkoituksella ottanut sitä alusta lähtien uudessa paikassa pois Margen läheltä, käynyt kävelyllä jne. Eiköhän tämä elämä pikku hiljaa asetu uomilleen!

Ootko säkin täällä? Mäkin olen täällä! Kaverukset Marge ja Gamilla vierekkäisissä tarhoissa.

Edelleenkään minulla ei ole ollut kunnon kameraa tallilla mukana, joten vieläkin joudutte tyytymään kännykkäkamerarääppäisyihin! Mutta LUPAAN, että korjausta asiaan on tulossa!

Uuden tallimme ympäristössä ei ole valittamista. Täällä kyllä hermo lepää!  Käki kukkuu iltaisin ja me jopa näimme käen tallin viereisessä puussa!

 

Kukka antaa Gamillalle iltaheinää. 

  

Nääääääin iiiiiisoksi voi poni kasvaa, kun se kävelee ensi kerran uuden tallin alueilla vieraiden hevosten ohi! "Keitäs tuolla kaukana on? Huomaakohan ne, että MINÄ olen saapunut tänne?"
 

Kattokaa kaverit, mikä ihme toi on? HARMAA hevonen? Eikä!!   

Gamilla hankkii sivistystä eli lukee uuden tallialueensa historiikkia.  

Baana aukiiiiii....!!! Tässä me vielä tullaan laukkailemaan!

Opittuja asioita testaamassa 

Ratsastin eilen ensimmäisen kerran Gamillalla uudella tallilla. Annoin sille centered riding -kurssin ja muuton jälkeen vähän aikaa sopeutua ja rauhoittua. Ajattelin, että olisi aika turhaa lähteä ratsastamaan kaiken sen stressin päälle. Nyt varustauduin siihen, että poni olisi ihan pöllö. Vaan eipä se ollut! Otin heti alussa kurssilla opittuja kikkoja käyttöön (jalat kevymmin jalustimessa, rennot varpaat, hengitys, jalkaterät enemmän sisäsyrjälle) ja homma sujui oikeinkin mallikkaasti. Menin tosin vain käyntiä, mutta joka tapauksessa olin todella tyytyväinen poniin, sillä se hakeutui luottavaisesti ja rennosti kuolaimelle.

Huomasimme cr-kurssilla, että Gamillan satula (Flexible Inspiration) valuu vasemmalle. Kurssin ohjaaja Judy suositteli viemään satulan jonnekin tarkistettavaksi - hän ei tosin satulaa katsellut sen tarkemmin. Omaan silmään en ole havainnut eroja vasemmassa ja oikeassa satulan puolessa. Nyt kysymys kuuluu: onko a) satula toppauksiltaan vino b) olenko minä vinossa tai ratsastan jotenkin eri tavalla eri suuntiin (Judy ei tästä kyllä erityisemmin kurssilla mitään ainakaan sanonut vai c) onko hevonen sillä tavalla asymmetrinen rakenteeltaan tai liikkeiltään, että se vaikuttaa satulaan. Huh, mikä ongelma taas ratkottavaksi! Nousen selkään yleensä korokkeelta (koska tynnyriponin satula valuu muutenkin pitkin kylkiä), mutta laitan silti jalan vasempaan jalustimeen. Meneekö satula sitten siinä vaiheessa sen verran vinoon, että se lähtee jo käyntiä ratsastaessani valumaan pitkin vasenta kylkeä? Tämä on mielestäni yksi mahdollinen syy! Nousin alussa Gamin selkään totutusmielessä molemmilta puolilta, mutta nyt olen taas tyhmästi palannut vanhoille tavoille ja noussut aina vasemmalta. Ehkä kokeilen seuraavaksi nousta oikealta puolelta niin nähdään, miten satulan sitten käy! Palailen tähän asiaan myöhemmin.

tammikuu 2011

Mikä siinä onkin, että näiden sivujen päivittämiseen on niin kovin vaikea löytää aikaa.. Viime päivityksestä on kulunut anteeksiantamattoman kauan. Paljon on tapahtunut, etupäässä ihan positiivisia asioita. Tamma on hyvässä kunnossa. Ilmeisesti minua on onnekseni siunattu varsin terveellä ja ei-onnettomuusalttiilla yksilöllä *kop kop*.

Gamilla asustelee täysihoidossa Hovin ratsutilalla Vesilahdessa. Tallin hevosista iso osa on arabeja ja kyseistä rotua edustavat myös Gamillan tarhakaverit tamma Marke (Marqueza) ja Repe (Ziryab).
Olen raskaana ja tein teki raskaaksi tultuani päätöksen, etten ratsasta ennen synnytystä. Tuntui helpommalta tehdä täyskieltäytyminen kuin lähteä aina arpomaan millä hevosella ja missä tilanteessa on turvallista ratsastaa. Näin ollen kiipeän seuraavan kerran Gamillan selkään vasta huhtikuussa.
Kaipaan kovasti satulaan ja välillä on tehnyt vähän tiukkaa olla ratsastamatta. Toisaalta olen ratsastanut niin kauan ja tulen ratsastamaan tästä eteenpäinkin, ettei tällainen tauko ole maailmanlopun asia. Olen joutunut olemaan potilaana ja useampia kertoja sairaalassakin raskausaikanani. Näin ollen syksyllä ja alkutalvesta oli pitkiäkin taukoja, etten päässyt tallille ollenkaan. Onneksi Gamilla on suuressa tarhassa, jossa se pääsee liikkumaan eikä sitä tarvitse ns. pakkoliikuttaa. Se on pärjännyt vallan mainiosti pitkilläkin ratsastustauoilla.

Olen onnekseni löytänyt Gamillalle sopivan ja luotettavan ratsastajan. Sanni käy aina silloin tällöin ratsastamassa Gamillalla kun omalta hevoseltaan ehtii. "Valitsin" Sannin ihan siitä syystä, että hän on rauhallinen eikä menetä malttiaan. Sanni on myös ratsastanut luonteikkaillakin ponituksilla paljon, joten tiesin yhteistyön sujuvan. Minulta on kysytty useasti, miksen ole laittanut Gamillaa ammattiratsuttajalle raskauteni ajaksi. Syitä on monia. Olen kevyen, pehmeän tyylin äänenkannattaja ja minulle tietynlainen hevosen käsittely on tärkeä asia. Koska en ole sattunut törmäämään klassisen tyylin ratsuttajaan näillä main enkä ole sellaista aktiivisesti etsinytkään, olen tehnyt tämän ratkaisun. En ole myöskään halunnut lähettää Gamillaa pois "kotoa". Koen sen olevan perheenjäsen ja haluan olla sen kanssa tekemisissä mahdollisimman paljon vaikken juuri nyt itse ratsastakaan.

Sanni ja Gamilla kesällä 2010

Olen nyt puuhastellut Gamillan kanssa paljon maastakäsin, mikä ei todellakaan ole ikävää eikä turhaa! Tietyllä tapaa on suorastaan onni onnettomuudessa etten voi nyt ratsastaa, sillä näin tulee keskityttyä enemmän maastakäsintyöskentelyyn. Gamillan oikea laukka on parantunut tällä välin todella paljon juuri tämän maastakäsintyöskentelyn ja Sannin ratsastuksen myötä. Oikea laukka nousee paljon varmemmin kuin ennen ja Gamilla myös kantaa itsensä siinä paremmin.
Perusmaastakäsintyöskentelyn lisäksi olen aloittanut Gamillan kanssa hiihtoratsastusprojektin. Tallillamme tuntuu olevan pienoinen hiihtoratsastusbuumi ja mikäs on ollessa, kun lunta siihen touhuun on tänä talvena riittänyt.. Voisin oikeastaan kirjoittaa enemmän tästä harjoittelustamme enemmän omana postauksenaan.

Tässä kuitenkin vielä kuvakoostetta menneeltä vuodelta 2010 sekä muutama kuva tämän vuoden tammikuulta (klikkaa kuvat isommaksi, aukeavat omaan selainikkunaansa):

Kesä 2010. Sannin kanssa Lempäälän Ratsuniityssä estetreeneissä (Aki Karhapää & Tuija Rosenqvist)
kesä 2010, Tuike ja Gamilla Vermossa kansallisissa poninäyttelyissä   kesä 2010, näyttelyissä Orivedellä, apupojan tärkeässä roolissa avomieheni Mikko Minä ja Gamilla vuonna 2010, muistikuva tarkemmasta ajankohdasta on unhoittunut, olisikohan kevät 2010.. Sanni ja Gamilla peltotreeniä tammikuussa 2011
Sanni ja Gamilla, koulutreeniä tammikuussa 2011
Sanni ja Gamilla peltotreeniä tammikuussa 2011